Nyt!

On trendikästä elää hetkessä. Tai ainakin siltä se välillä tuntuu. On miljoona erilaista viisasta lausetta siitä, kuinka mennyttä ei voi muuttaa, eikä tulevaa ennustaa. Ja toinen miljoona niitä, joissa pitää uskaltaa haaveilla ja kurkottaa johonkin tuntemattomaan. Itsekin oon noiden viisauksien viidakossa palloillut ja etsinyt kultaista keskitietä. Miten osaisin olla tyytyväinen tässä ja nyt, mutta samalla ammentaa viisautta menneestä tulevaa varten. Taas niitä ikuisia arvoituksia.

IMG_2597

Mun ajatukset on olleet menneessä ja tulevassa, mutta vasta ihan äskettäin oon ymmärtänyt nykyhetken merkityksen. Oon kuvitellut eläneeni siinä aiemminkin, mutta todellisuudessa oon vaan ponnistellut pois menneistä. Haaveillut ja asettanut tavoitteita. Saavuttanut niitä ja ahnehtinut uusia. Tässä ja nyt on ollut mulle väliaika. Jotain muka merkityksetöntä, johon en oo ymmärtänyt tai uskaltanut aidosti pysähtyä. Jos aina kiihdyttää eteenpäin, ehtiikö koskaan arvostaa saavutuksiaan? Näkeekö kehitystään? Mitä se tekee haaveille ja uusille tavoitteille?

IMG_2551

Mä koen, että oon sortunut oletuksiin ja itseni aliarviointiin. Oon kai jollain tavalla turtunut suorittamiseen. Saattaa lipsahtaa suorittamiseksi tämäkin, mutta nyt opettelen suorittamaan pehmeästi. Haluan pysähtyä nauttimaan siitä mitä oon saavuttanut ja rauhassa rakentaa haaveita siitä mitä tulevaisuudessa olen. Kuulostaa helpolta, mutta voi olla vaikeaa. Onneksi näissä tärkeimmissä opeteltavissa ei ole deadlinea. Ja kertaushan on opintojen äiti?

Ps. Yksi haave lähenee uhkaavasti.. ;) Jamaica & New York!

IMG_2543

Pieniä juttuja

Multa kysyttiin miten määrittäisin onnen ja onnellisuuden. Hyödyllinen kysymys, jota olis toisinaan hyvä miettiä ihan ”muuten vaan”. Tarkistaa ettei kaiken arkisen keskellä unohda miksi ja miten haluaa olla onnellinen. Koska sitähän se pitkälti on. Toistan taas itseäni, mutta mun mielestä onnellisuus on valinta.

IMG_2325

Mä oon viime viikkoina ollut onnellinen monista pienistä jutuista. Muistutukseksi alkavaan syksyyn (elokuu??) taidan keräillä niitä nyt tännekin kuvina. Samalla mun kuulumisia parilta kesäiseltä viikolta.

IMG_2243

Oon herkutellut mansikoilla, herneillä, mustikoilla ja muilla kesäherkuilla (jätskilläkin!). Lenkkeillyt ja ihastellut Pikkuveskun joutsenia, hyppyrimäkiä ja lahtelaista elämää. Malttanut pysähtyä ihmettelemään pieniä iloisia juttuja.

IMG_2260

Oon mökkeillyt ja viettänyt aikaa läheisten kanssa. Nauttinut uudesta kodista ja innostunut kokkailemaankin. Lukenut ison kasan dekkareita ja nukkunut paljon ja hyvin. Suunnitellut syksyn reissua ja ollut onnellinen ystävistä.

IMG_2488

Ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä.. Muuttunut blondiksi ties kuinka monen vuoden tauon jälkeen. Uuden värin ja ehkä eniten noiden muiden pienten juttujen ansiosta oon myös tuntenut itseni nätiksi ja ollut iloinen siitä mitä oon tässä ja nyt.

Perhe

Pieni jatkokertomus kirjeelle, jonka aiemmin kirjoitin. Olin mummon ja papan kanssa kesäretkellä viikonloppuna ja nappasin tän kuvan meidän pienestä perheestä. Perhe on pahin ja silti paras? Ne on ne tyypit, joista ei pääse ikinä eroon. Ne, joita edes haluaisi hukata, koska kenen kanssa sit vois olla oma omituinen itsensä?

10986822_10153379522928463_9206103752766226219_o

Ensimmäinen viikko

Ensimmäinen viikko uudessa kodissa tuli ja meni. Oon jotenkin ollut niin innoissani ja onnellinen, etten oo edes ehtinyt ihmetellä miten tänne ”jouduin”. Jopa aikaiset aamut junalle on tuntuneet kivoilta ja piristäviltä. Lahti on mun koti. Siitä oon paluun jälkeen entistä varmempi. Viikonloppuna sain kodin täyteen naurua ja tyttöjä. Sitä ennen ehdittiin mummon kanssa kierrellä huonekalukaupoissa ja istuskella kahvilla. Mun Fb-kirppikseltä ostama pöytäkin kotiutui sopivasti aamupäivällä ja shoppailukierroksella löydettiin siihen sopivat matot. Uudesta kämpästä on kuoriutunut mun koti.

DSC_0266

Sisustamisen ja junailun lisäksi oon ehtinyt kotiutua myös uudelle salille, joka löytyi ihan naapurista. Tänään pääsin pitkästä aikaa lenkille Radiomäelle. Sanokaa mitä sanotte, mutta Lahes on ihmisen hyvä olla. Ainakin Saaran!

Takaisin kotiin

Oon valitellut Lahti-ikävää rivien välissä ja suoraankin. Kävi niin, että ikävä vaan yltyi ja kesälomalla alkoi tapahtua. Ekan viikon hengailin kotikotona ja tokan perjantaina meninkin jo nukkumaan omassa kodissa Lahes! Isoja muutoksia, mutta just nyt parhaita sellaisia.

11403431_10153320057953463_1276482375774247328_n

Totuuksia

Maailma on täynnä totuuksia. Toiset niistä on yleissivistystä, toiset taas pienten joukkojen aarteita. Absoluuttisia ne on kuitenkin vain harvoin, jos koskaan. Ehdottomilla totuuksilla on surullinen tapa rajoittaa meidän maailmaa. Ne rajaa pois kaiken, mikä ei mahdu niiden luomaan todellisuuteen. Kapeakatseisuudesta oon saarnannut aiemminkin ja tuun varmasti vaahtoamaan aiheesta vielä monet, monet kerrat. Jokainen meistä siihen sortuu toisinaan. Vaan kuten kaikessa, ääripäät hirvittää tässäkin.

IMG_1173